Huhtikuu jo pitkällä, mutta ainakin täällä Nopankylässä on vielä yllättävän talvista. Eilen lenkillä mietin, että vois hyvin luulla että on vaikka helmikuu -metsässä on paikoin varjopaikoissa vielä melkein polveen asti lunta. Lisäksi tämänviikkoinen takatalvi toi 5 cm lisää lunta ja lähes 10 asteen yöpakkaset, eikä päivälläkään ole lämpö kivunnut juuri nollan yläpuolelle. Asiaan on kuulemma tulossa muutos ensi viikolla, sitä siis odotellessa :)
Nyt kun en oo pitkään aikaan kirjoitellut, ajattelin että voisin raottaa lukijoille vähän työhuoneeni ovea (no, ei tässä oikeastaan ole ovea, tämä tila on jaettu avoin yläkerta yhdessä rakkaan mieheni kanssa, mutta hyvin me tänne sovitaan). Asun ja teen töitä tämmösessä 40-luvun vanhassa puutalossa. Täällä mulla on vähän boheemi ja välillä hyvin sekava ja tavaraa täysi työtila, jossa koitan pitää erillään myyntirekkiä asiakkaiden selailua varten. Aina välillä se rekki matkustaa myyjäistapahtumiinkin. Vaikka oon pääasiassa aika siisti ja järjestelmällinen ihminen, oon tämän työhuoneen suhteen oppinut relaamaan, koska pakkohan tänne on välillä levitellä materiaalit pitkin lattioita ja pöytiä, että saa ideat virtaamaan.
Ihana olis joskus saada oma pikku puoti jossa voisin pitää takahuoneessa työtilaa ja vaikka puodin puolella samalla kahvilaa. Se on haave joka ehkä pikku hiljaa, askel askeleelta hitaasti lähestyy. Siihen asti tämä saa kelvata.
Mutta nyt, kuvitellaan että sinä tulisit käymään vierailulla Kuusannalla. Ihan ensiksi saisit kavuta eteisestä vanhat, jyrkät ja kapeat portaat talomme yläkertaan.
Yläkerrassa ensimmäisenä törmäät myyntirekkiin, joka on täynnä (liian täynnä) valmiita Kuusanna luomuksia. Rekki olisi isompi ja väljempi, jos tilaa olisi enemmän, mutta nyt olen vaan koittanut ajatella että täytyypä myydä lisää :D
Pari askelta eteenpäin ja saavut pieneen, söpöön vaaleaan huoneeseen jossa on vaaleat puuaiheiset paperitapetit ja ruskea vanha, rosoinen lankkulattia. Tämän huoneen oon omin pikku kätösin kunnostanut ja rempannut. Remppa on hienosäätöjä vaille kesken... Ensimmäisenä ehkä pistää silmään työpöytä ja sen vieressä mallinukke, joka kantaa päällään milloin mitäkin sekalaista, ei aina niin tyylikkäitäkään yhdistelmiä. Tuotteiden kuvaamisessa tämä nukke on erittäin hyvä apu :)
Läppäri/istuinsijan vasemmalla puolella mulla on tämä valtava vaatekasa. Ei valmiita tuotteita, vaan materiaaleja joita olen lajitellut seuraavaksi jonoon työstettäväksi. Joskus joku on tästäkin jo bonganut oman näköisensä vaatteen joka onkin lähtenyt sitten ennen aikojaan matkaan. Tämä kasa on ikuisuusprojekti jota yritän saada jatkuvasti pienemmäksi, mutta ei se vaan millään pienene. Asiaa ei auta se, että aina välillä tulee käytyä visiitillä Seinäjoen Kierrätyskeskuksella, josta mukaan jää yleensä säkkikaupalla lisää tätä uusvanhaa materiaalia eli vaatteita. Yhteistyö heidän kanssaan jatkuu yhä, vaikkakin viime aikoina hieman verkkaisemmin.. Edelleen se on kuitenkin pääasiallinen raaka-aineen/materiaalin hankintapaikkani, koska siellä sitä riittää ja etsitty on helppo löytää, lähes aina löytyy se mitä haenkin. (Vinkki: Käykääpä itse katsomassa! :) https://www.kakskatta.com/seinajoen-kierratyskeskus/ ) Ai niin, tähän samaan syssyyn täytyy mainita että sama meininki on nyt myös Ilmajoella, jossa Löytömakasiinista tuli Ilmajoen Kierrätyskeskus, samaa perhettä Seinäjoen vastaavan kanssa. Nyt siellä on tosi siistiä, selkeää ja ihana pikku kaffilanurkkaus <3
Kuusannan työpöydällä on näytillä kaksi korvistelinettä, luonnonpuusta ja kanaverkosta väsättyjä, tarkoituksella rosoisia ja luonnonläheisiä. Täynnä kierrätysnahasta valmistuneita korvispareja. Korissa etualalla on sekalaista pikkuasustetta, rannekoruja, kynsikkäitä, pipoja... Myös kaikenmoisia kokeiluja ja prototyyppejä, tuotekehittelyn vaiheita. Vihreässä lokerikossa kaikki pikkusälä, ketjut, renkaat, niitit jne. joista suurin osa on poimittu talteen kierrätetyistä vaatteista, laukuista, vöistä ja koruista.
Lattialla huoneen reunassa on vanha, mutta mainio ja toimiva ystävältä saatu prässi, jolla saan tehtyä kätevästi kuumakäsittelyt vaatteille. Käsin maalatut kuvat kun pitää käsitellä pesua kestäviksi. Kaikki kuvalliset vaatteet menevät tämän prässin läpi. Tämä on mulle melkoinen aarre, vielä kerran kiitoshalauksia Marille <3
Lopuksi, yksi työtilan tärkeimmistä eli lämmönlähde. Tämä vanha Porin Matti on ostettu käytettynä Tori.fi:stä. Voin sanoa että sen saaminen tänne yläkertaan ei ollut ihan helppoa, koska painoa taisi olla useita satoja kiloja. Onneksi mulla oli reippaita ja osaavia orjia (eli aviomies ja muutama muu apukäsi). Itse sain tehdä sen kivoimman osuuden eli putsata, hioa ja maalata tämän ihanan, vanha pikku kaminan. Masa on tosi tehokas värkki ja pitää lämpöä hyvin, eikä se ihana tulen loimotuksen äänikään siinä selän takana työskennellessä hirveästi haittaa <3
Semmosta tällä kertaa! :) Laitetaan seuraavalla kerralla pari helppoa, kesäistä tuunausohjetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti